Syrjäytyminen on suurin kotimaan turvallisuusriski — Päämajasymposiumissa puhuneen sisäministerin mukaan maahanmuutto on osattava hoitaa hallitusti

Mikkelin Päämajasymposium puhui maan sisäisestä turvallisuudesta ja löysi yhteisen nimittäjän. Syrjäytymistä vastaan on taisteltava koulutuksella, muistuttamalla perheiden vastuusta ja huolehtimalla työllisyydestä.

Risto Hämäläinen

Vuoden 2018 Päämajasymposium Mikaelissa
Vuoden 2018 Päämajasymposium Mikaelissa

Jos neljännes ikäluokasta lopettaa ammattiopinnot kesken, siihen pitäisi puuttua. — Kai Mykkänen

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) antaa varsin hyvän kouluarvosanan Suomen sisäisestä turvallisuudesta.

— Kansainvälisesti vertaillen olemme huipputasolla, arvosanassa 9,5, mutta sisäministerinä pitää olla nöyrä, joten arvosana on tuollaiset kahdeksan.
Mykkänen sanoo silti, että tuonkin tason eteen on tehtävä töitä. Hän sanoo, että resursseja tulisi ”aina voida olla enemmän”.

— Hallitus on kuitenkin saanut nostettua poliisin määrää tuonne 7 200 vakanssin tasolle.

Mykkäsen mukaan aivan olennaista poliisien määrä ei silti ole, vaan se, mitä tehdään.

— Keskeistä on ennaltaehkäisyä, eli se veitsi on saatava pois ennen kuin sitä käytetään. Nissanin varkautta ehtii selvittää vähän myöhemminkin, kuvaa Mykkänen tehtäväasettelua.

Mykkänen pohti turvallisuuden tasoa ja laatua Päämajan kesäsymposiumissa keskiviikkona Mikkelissä.

Symposiumin tämän kesän teema on sisäinen turvallisuus. Aihetta käsiteltiin niin poliittisen ja yhteiskunnallisen historian kuin nykypäivänkin näkökulmasta.
Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että sisäisen turvallisuuden keskeinen uhka on syrjäytyminen.

Tilannetta luonnehdittiin osuvasti symposiumin tauolla: syrjäytymisen suurin syy on se, että nuorella miehellä ei ole mielekästä tekemistä.

Mykkäsen mukaan suomalaisen arjen turvallisuus on kokonaisuutena parempi kuin 20 vuotta sitten, mutta syrjäytymiseen täytyy kyetä puuttumaan.

— Liikkeelle on lähdettävä pitkäaikaistyöttömyyden purkamisesta. Joissakin perheissä se saattaa olla ongelma kolmessa polvessa.

”Seuraavaksi sotu-uudistus”

Mykkäsen mukaan keino olisi esimerkiksi sosiaaliturvauudistus, joka on edessä seuraavalla vaalikaudella nyt paljon puhutun sote-uudistuksen rinnalle.

— Keikkatyön vastaan ottaminen pitää saada kannattavaksi. Ajankohtainen esimerkki on se, että pienten yritysten irtisanomiskynnystä alennetaan, jotta yrittäjä uskaltaisi palkata keikkatyön tekijöitä.

Mykkänen ja myös Y-säätiön tutkija Maria Ohisalo tähdentävät koulutusta.
Ohisalon mukaan nuoria painavat asunnottomuus, heikko tulotaso ja suoranainen rahapula, joka saattaa pysäyttää opiskelun.

Ohisalo muistuttaa, että nykyinen työelämä vaatii moniosaamista ja koulutusta. Syrjäytymiseen puuttuminen on hänen mielestään myöhäistä, joten ennaltaehkäisy tulisi alkaa jo varhaiskasvatuksesta.

Ohisalo kyseli, onko opettajilla aikaa oppilaille. Hän väläytteli oppivelvollisuusiän nostamista.

Mykkänen ei kannata ajatusta. Symposiumin keskustelussa hän hieman ohitti asian, mutta sanoi myöhemmin, että hän ei kannata kategorista oppivelvollisuusiän nostamista.

— Voisi harkita erilaisia välimalleja. Jos neljännes ikäluokasta lopettaa ammattiopinnot kesken, siihen pitäisi puuttua.

— Jos toinen aste ei käy, on harkittava sitä, olisiko kymmenes luokka pakollinen. Siten voitaisiin panostaa ongelmaryhmiin.

Sosiaalipolitiikan tutkija: Oppivelvollisuusiän nosto ei ole väline

Myös sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo oli sitä mieltä, että oppivelvollisuusiän nosto ei auta sanktiona syrjäytymistä vastaan.
Hän korostaa perheen roolia lapsen ja nuoren tulevaisuudenkuvan vahvistamiseksi.

Hiilamo on huolissaan lasten huostaanottojen määrästä, joka paisuu huolimatta maan taloudellisesta hyvinvoinnista, sekä nuorten maksuhäiriöiden kasvusta. Nämä seikat kertovat syrjäytymisestä.

Mykkänen ennakoi myös sitä, että ensi vuoden eduskuntavaaleissa puhutaan koulutuksen määrärahojen tarkistamisesta. Mykkäsen mukaan kokoomus on valmis lisäämään koulutusrahoitusta.

Todella iso kysymys sisäisen turvallisuuden kannalta on työ- ja osaamisperusteisen maahanmuuton hallinta.

Mykkäsen mukaan Euroopan ja Suomen on kannettava vastuunsa hädänalaisten ihmisten auttamisesta. Hän hakee tähän uusia malleja ja sanoo, että rajan ylittävän turvapaikkamenettelyn nykykäytännöstä on päästävä eroon.

— Miljoona turvapaikanhakijaa heiluttaa Eurooppaa jopa enemmän kuin finanssikriisi. Jos asiaa ei sada hoidettua hallitusti, voi olla, että apua voidaan antaa entistä harvemmille.

Maihinnousukeskus askel oikeaan suuntaan

Mykkäsen mukaan maihinnousukeskus-malli on askel oikeaan suuntaan. Onnistuminen riippuu siitä, miten Saksan ja Italian hermot pitävät syksyyn saakka.

Saksa rauhoitti hallituskriisinsä, mutta Italia pelkää jäävänsä yksin. EU:n sisäministerit keskustelevat tilanteesta ensi viikolla. Päätöksiä on määrä tehdä syksyllä.

Mykkäsen mukaan Suomen hallitus on peruslinjasta samaa mieltä. Taloudellisia vastuita Suomelle tulee, mutta Mykkäsen mukaan ei mitenkään radikaalisti.

— Jos maihinnousukeskuksia perustetaan, tulee Suomessa keskusteluun ja harkittavaksi  se, otammeko osan pakolaisista, sanoo Mykkänen.