Mikkelin Pitäjänkirkon tukihirrestä löytyi mystinen kirjoitus — Asennettiinko kirkkoon todella pärevaloja vuonna 1846?

Seitsemän metrin korkeudesta löytynyt puumerkki pärevalojen asentajista ihmetyttää. Sen mukaan Pitäjänkirkkoon asennettiin pärevaloja vuonna 1846.

Susanna Vilpponen

Löydetty kirjoitus sijaitsee saarnastuolin yläpuolella olevassa tukihirressä. Nykyajan valaisimet ovat hieman erilaisia kuin vuonna 1846 tuumaavat Kimmo (vas.) ja Niko Hallbäck.

Mikkelin Pitäjänkirkon suntiot tekivät erikoisen löydön asentaessaan uusia valaisimia kirkkoon kesäkuussa. Seitsemän metrin korkeudesta hirren päältä paljastui kollegojen puumerkit samaisesta työstä. Tosin vuodelta 1846.

— Ei sitä heti tajunnut, että siinä lukee jotain, määräaikainen suntio Niko Hällback kertoo.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan ylivahtimestari Kimmo Hällback on löydöksestä hämillään.

— Tämä tuli aivan puskista. Ei kirjoituksista ollut mitään aavistustakaan.

Kattoa päin olevaan tukihirteen on kirjoitettu Harri Hainarin ja Jyrki Partasen nimet, sekä päiväys 20/10 1846 sekä teksti ”asensimme pärevaloja”.

Hällback tietää, että perinteisesti ihmiset ovat merkinneet nimensä tehdessään remonttia tai maalatessaan rakennusta.

— Tekstejä löytyy kirkoista sieltä täältä. Tämä on siitä hieno työpaikka, että historian havina on läsnä koko ajan, Kimmo Hällback kertoo.

Niko Hällbackin mukaan valoja asentaessa löytyi muitakin kohtia, joissa on lukenut jotain.

— Mutta ne olivat niin haalistuneet, ettei niistä saanut enää selvää.

Ei merkintää kirkonkirjoissa

Kirjoitus sijaitsee saarnastuolin yläpuolella. Kimmo Hällback uskoo, että valo on aikoinaan valaissut papin tekstejä saarnastuolissa.

— Aikamoisia kiipeilijöitä ne ovat ennen olleet, vahtimestari tuumaa katsoessaan korkeuksiin.

Hällback ei kuitenkaan usko, että kirkossa on poltettu pärettä.

— Pärevalo ajatuksena puukirkon valaisimena on mielenkiintoinen. Etenkin kun se on ollut siellä niin korkealla. Valaisinta on voitu sanoa pärevaloksi.

Hällback ei ole löytänyt kirkon kirjoista merkintää Hainarin ja Partasen asennushommista.

— Jos olisi joskus aikaa, niin olisihan sitä mukava selvitellä enemmänkin.

Niko Hallbäck

Pitäjänkirkon tukihirteen kirjoitettu teksti näkyy hirren päällä, kirkon kattoon päin.

Professori pitää löytöä erikoisena

Kirkkotutkimuksen asiantuntija, professori Markus Hiekkanen pitää löydöstä varsin erikoisena. Päre-sanan käyttö kirkon yhteydessä on hänen mielestään outoa.

— Pärevalot ja päretuikut liittyvät vahvasti kansanrakennuksiin, joilla ei ole tekemistä kirkkojen kanssa.

Kimmo Hällbackin tavoin hän pohtii, olisiko sanalla ollut tuolloin laajempi merkitys asentajille. Ennen sähkönaikaa kyseessä olisi voinut olla esimerkiksi öljyvalo, jonka käsityömestarit asensivat seinälampeteiksi.

— Ennemminkin ajattelisin, että kirjoittajat ovat ikään kuin kääntäneet kansankielelle sellaisen asian joka teknologisesti oli jotain muuta kuin päre.

Professori kuulee ensimmäistä kertaa käytettävän päre-sanaa kirkon tai kirkon tietyn osan valaisemisen yhteydessä.

— Ei se ole aivan mahdoton ajatus. Mutta on minun hirveän vaikea kuvitella, että kirkkotilassa olisi käytetty päreitä.

Onko kirjoituksessa oikea ajankohta?

Pärettä käytettiin maaseudun tavallisimpana valonlähteenä 1800-luvun lopulle asti. Mäntyinen ja pihkainen ohut lastu paloi pärepihdissä tuottaen valoa pääasiassa pirteissä ja savutuvissa.

Päre voitiin pistää esimerkiksi sellaisenaan seinähirrenrakoon ja tarvittaessa sitä pidettiin kädessä tai jopa suussa.

— Kirjoitus on arvoituksellinen asia ja siitä pitäisi löytää lisää piirteitä, jotta olisi mahdollista hahmottaa paremmin mistä on kyse. Sitä kannattaisi katsoa vähän pidemmälle, Hiekkanen tuumaa.

Kirjoituksesta otetun valokuvan perusteella Hiekkanen kuitenkin epäilee, ettei kirjoitus ole välttämättä vuodelta 1846.

Hänen mukaansa ajankohtaa ajateltuna kirjaimet, numerot ja erikoismerkit vaikuttaisivat enemmänkin 1900-luvun kirjainstandardien mukaisilta.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat