Mikkeli ei hoida sukuhautaa ikuisuuksiin asti — Kaupungin mukaan testamentin ehdot on täytetty

Mikkelin kaupunki katsoo, että se on vastannut yli 60 vuotta sitten sovittuun haudanhoitosopimukseen, eikä testamentti enää sido kuntaosapuolta. Aluejohtokunnan mukaan rahaa ei ole haudanhoitoon.

Mikkelin kaupunki luopuu aikoinaan laaditun sopimuksen mukaisesta haudanhoitovastuusta. Kuvituskuva.
Mikkelin kaupunki luopuu aikoinaan laaditun sopimuksen mukaisesta haudanhoitovastuusta. Kuvituskuva.

Mikkelin kaupunki ei aio enää jatkossa maksaa haukivuorelaisen sukuhaudan haudanhoitokuluja.

Kaupunki, aiemmin Haukivuoren kunta, on maksanut haudan kulut 1950-luvun alussa sovitun perintösopimuksen perusteella.

Haukivuorelainen nainen laati vuonna 1952 testamentin, jossa hän määräsi kiinteän omaisuutensa Haukivuoren kunnalle. Ehtona oli, että kunta sitoutuu hoitamaan sukuhautaa ja perustaa suvun nimeä kantavan rahaston.

Haukivuoren kunta suostui tähän. Menettely on ollut voimassa viime päiviin saakka, mutta nyt Haukivuoren aluejohtokunta on todennut, että sen varat eivät enää riitä haudanhoitokustannuksiin.

Nyt Mikkelin kaupunki haluaa määritellä, kuinka pitkä ”ikuinen” hoitovelvoite oikein on.

Sukuhaudan hoitosopimuksessa ei määritelty aikarajaa, joten periaatteessa Haukivuori sitoutui siihen hamaan ikuisuuteen asti.

Vastuu siirtyi kuntaliitoksen myötä Mikkelin kaupungille. Siitä lähtien Haukivuoren aluejohtokunta on maksanut haudan hoidosta Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnalle.

Mikkelin kaupunki haluaa määritellä, kuinka pitkä ”ikuinen” hoitovelvoite oikein on.

Kaupunginhallitus päätti maanantaina, että kaupunki luopuu haudan hoidosta.

Kaupunki perustelee päätöstä sillä, että hoitoaikaa, 65 vuotta, voidaan pitää jo pitkänä. Vastaavaa tulkintaa noudatetaan usein esimerkiksi pesänjakajan suorittamassa perinnönjaossa.

Kaupungin mukaan ei voida katsoa, että testamentin tekijän tarkoituksena olisi ollut ohjata kaikki pesän varat haudanhoitoon.

Vainajan nimeä kantavan rahaston toiminta on jo loppunut. Testamentilla kunnalle tullut omaisuus myytiin ja saaduilla varoilla perustettiin henkilön nimeä kantava rahasto.

Rahasto on vuonna 1989 yhdistetty muihin rahastoihin. Tuolloin rahastossa oli varoja jäljellä noin 17 000 markkaa.