Pieksämäen jättimäisen tuulivoimapuiston suunnittelu nytkähti eteenpäin — maanomistajat vastustavat voimakkaasti sähkölinjaa: ”Maksettavat korvaukset joitain kymmeniä senttejä neliömetriltä”

Tuulivoimaa ei ole otettu ilolla vastaan Etelä-Savossa, vaikka tuulipuistoja on sinnikkäästi yritetty perustaa. Jättimäisellä Niinimäen tuulipuistolla vaikuttaa nyt olevan toivoa. Pieksämäkeläiset maanomistajat kuitenkin vastustavat voimakkaasti sähkölinjaa, joka menisi heidän metsiensä läpi.

Tiina Mansikka

Kuvituskuva. - Tuulimyllyistä tulee Pieksämäen maisemaa dominoivia maamerkkejä, ja ne muuttavat kaupunkimme koko identiteetin. Ei kukaan rakenna uutta vaki- tai loma-asuntoa propellien alle, sanoo sähkölinjaa vastustavien maanomistajien edustaja Juhani Tarkka.
Kuvituskuva. - Tuulimyllyistä tulee Pieksämäen maisemaa dominoivia maamerkkejä, ja ne muuttavat kaupunkimme koko identiteetin. Ei kukaan rakenna uutta vaki- tai loma-asuntoa propellien alle, sanoo sähkölinjaa vastustavien maanomistajien edustaja Juhani Tarkka.

Jos suunnitelma toteutuu, Sisä-Suomen suurin tuulivoimapuisto voi syntyä Pieksämäelle Mataramäen korpimetsään.

Pieksämäen kaupungin tekninen lautakunta hyväksyi Niinimäen tuulipuiston hankkeen osayleiskaavan marraskuussa. Joulukuussa kaava menee kaupungin hallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi.

20 tuulimyllyä tulisi metsäyhtiö Tornatorin omistamalle alueelle, viisi Metsähallituksen ja neljä paikallisen yksityisen maanomistajan alueelle. Tuulivoiman teknologia on kehittynyt huimaa vauhtia — nykyään myllyn huippu yltää jo 235 metriin.

Kun tuulivoimabuumi alkoi Suomessa noin kymmenen vuotta sitten, Tornator selvitti, miten yhtiö voisi hyödyntää maaomaisuuttaan tuulivoimatuotantoon.

— Konsultin avulla haimme suuria tuulivoimaan soveltuvia alueita. Niinimäen tuulipuisto oli yksi mahdollisuuksistamme. Lähtökohtana oli Tornatorin oma maaomistus, johon liitettiin viereisiä soveltuvia alueita, sanoo Tornatorin hankepäällikkö Raino Kukkonen.

Tornatorin ympäristökonsulttina toimii Pöyry, kaavoituskonsulttina WSP.
— Tuulivoimapuiston tuotto on parempi kuin metsätalouden: yksittäinen tuulivoimala tuottaa enemmän kuin sen alle ja käyttöön tarvittava puoli hehtaaria metsätaloutta, Kukkonen vertaa.

Tornatorin suurimpana osakkeenomistajana on metsäteollisuusyritys Stora Enso 41 prosentilla. Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, työeläkevakuutusyhtiö Varma sekä OP-ryhmän vakuutus- ja eläkeyhtiöt omistavat Tornatorista kukin yli kymmenen prosenttia. Ne ovat kiinnostuneita pitkäaikaisesta, tasaisesta vuokratuotosta.

"Ne muuttavat kaupunkimme identiteetin"

Tuulipuistosta rakennetaan noin 30 kilometriä uutta voimalinjaa Kauppilan sähköasemalle Hankasalmelle. Kukkosen mukaan linjan hinnaksi tulisi noin 3—5 miljoonaa euroa. Kaksi eri vaihtoehtoa voimalinjan reiteille on hyväksytty maaliskuussa 2017 voimaan tulleessa maakuntakaavan päivityksessä.

Kantaverkkoon yhdistyvä sähkölinja menee 144 yksityisen maanomistajan metsän läpi. Lähes kaikki heistä vaatii hanakasti hankkeesta vetäytymistä.

Pieksämäkeläisten maanomistajien edustaja, valtiotieteiden maisteri Juhani Tarkka perustelee, että sähkölinjasta koituu maanomistajille kohtuuton taloudellinen menetys.

— Maksettavat korvaukset eivät ole tätä päivää, ainoastaan joitain kymmeniä senttejä neliömetriltä. Kaikkiaan noin 160 hehtaaria metsäaluetta jää sähkölinjojen alle ja vajaakäytölle, Tarkka sanoo.

— Tuulipuisto ei ole kultakaivos. Se aiheuttaa valtavat negatiiviset vaikutukset alueen elinkeinoille, kuntalaisten asumisviihtyvyydelle ja terveydelle, kaupungin muulle kehittämiselle ja houkuttelevuudelle. Virkistysmahdollisuudet ja luontoarvot tuhoutuvat.

Tarkan mielestä tuulipuiston vaikuttavuuden arvioinnissa ei ole otettu huomioon asukkaiden näkökukulmaa.

— Tuulimyllyistä tulee Pieksämäen maisemaa dominoivia maamerkkejä, ja ne muuttavat kaupunkimme koko identiteetin. Ei kukaan rakenna uutta vaki- tai loma-asuntoa propellien alle, Tarkka toteaa.

— Kaupunki saisi nykyisellä kiinteistöveroprosentilla ensimmäisenä vuonna noin 7 000—7 500 euroa per voimala. Kiinteistövero alentuisi vuosittain. Tämä vastaa alle keskituloisen kuntalaisen vuodessa maksamaa kunnallisveron määrää. Yhteisöveron varaan ei voi laskea, sillä kokemusten mukaan voimalat myydään isoille sähköyhtiöille, jotka hoitavat veronsa erilaisten järjestelyjen avulla.

Kiinteistöveroa yli 23 000 euroa?

Tänä syksynä eduskunnassa hyväksyttiin tuulivoimalan kiinteistöverotuksen korotus.

Vuoden 2018 alusta alkaen tuulivoimalat kuuluvat voimalaitoksen kiinteistöveron piiriin.

— Jos kunta ottaa voimalaitoksen kiinteistöveron käyttöön, se saa olla korkeintaan olla 3,1 prosenttia. Näin ensimmäisenä vuonna yhdestä maatuulivoimalasta maksetaan kiinteistöveroa yli 23 000 euroa. Kun voimala on 20 vuotta vanha, siitä maksetaan yhä kiinteistöveroa yli 14 000 euroa, kertoo Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.

Tuulivoimayhdistys vastusti nostoa tuulivoiman kilpailukyvyn heikkenemisen vuoksi. Pieksämäki puolestaan jo haaveilee lähes kolminkertaisesta tuulivoiman kiinteistöverosta.

Kaavoituspäällikkö Pekka Häkkisen mukaan sähkölinjan tieltä kaadetaan noin 30 metrin leveydeltä puita. Lisäksi linjan molemmille puolille on jätettävä kymmenen metrin käyttöoikeuden rajoitusalue, missä puun kasvatuskorkeutta rajoitetaan.

— Jos noin 150 miljoonaa investoinnista noin 20 prosenttia jää paikallistasolle, summa on huomattava. Tuulivoimapuiston maanrakennustyöt ovat isoja.

Myöhemmin tuulivoimapuiston jatkuva huolto voi työllistää paikallisia, Häkkinen sanoo.

Helmikuun alkuun mennessä selviää, tuleeko Niinimäen kaavasta lainvoimainen vai joutuuko se valituskierteeseen.

— Kaavan laadinnan yhteydessä metsänomistajat ovat jättäneet mielipiteitä ja muistutuksia.

Vastustus yllätys Tornatorille

Tornatorille tuli yllätyksenä, että pieksämäkeläiset maanomistajat alkoivat vastustaa sähkölinjojen rakentamista metsiinsä. Sähkölinjoja ei kaavoiteta, joten niihin Tornator ei ole vielä pyytänyt lupaa.

— Muissa tuulivoimahankkeissa sähkölinjaehdotuksiin on yleensä suostuttu saman tien. Maanomistajille koituvat haitat ovat varsin vähäisiä, ja menetykset korvataan, Kukkonen vakuuttaa.

Jos kaava hyväksytään, Tornator hankkii Niinimäen tuulipuistolle vuokraajan, joka rakentaa puiston käytännössä.

— Silloin teknisessä suunnittelussa tarkistetaan linjausta ja suunnitellaan pylväiden paikat. Sähköyhtiö hakee lunastuslain mukaisesti alueen käyttöoikeutta yleishyödylliselle hankkeelle. Tällöin maa jää maanomistajille, mutta heille tulee käyttöoikeuden rajoitus.

Kukkosen mukaan on katsottu, että sähkölinjat eivät mene vesistöjen eikä peltojen yli. Ne eivät myöskään ole asumusten lähellä.

— Metsässä haitat ovat vähäisimmät.

Kukkonen ei näe mahdollista kiinteistöveron nostoa tällä hetkellä esteenä hankkeelle, mutta toivoo Pieksämäeltä malttia.

Monta torpattua tuulivoimahanketta

Vaikka vuonna 2012 Etelä-Savon maakuntaliitto löysi kaikkiaan 19 aluetta tuulivoimapuistolle ja yhdeksän niistä päätyi maakuntakaavaan, vain yksi hanke on oikeasti edennyt.

Etelä-Savon toinen tuulivoimahanke, joka on pisimmälle edennyt, on työllistänyt hallinto-oikeutta.

Saimaan Woima on jo vuodesta 2009 lähtien suunnitellut Juvan Loukeenvuorelle tuulivoimaloita. Suunnitelmat ovat muuttuneet moneen kertaan, ja hanke on juuttunut valituskierteeseen. Naapuruston mielestä Loukeenvuorelle suunnitellun voimalan sijainti on liian lähellä asutusta, sillä lähimpiin taloihin on vain noin 550 metriä.

Kesäkuussa 2016 Rantasalmen ympäristölautakunta myönsi valituksenalaisen suunnittelutarveratkaisun yhdelle 3 megawatin tuulivoimalalle. Naapurusto valitti Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, joka nyt marraskuussa kumosi lautakunnan päätöksen.

Hallinto-oikeus katsoi, että Saimaan Woiman ympäristölautakunnalle toimittamat selvitykset eivät olleet riittäviä eivätkä ajantasaisia. Jos hallinto-oikeuden päätös saa lainvoiman, myös ehdollinen rakennuslupapäätös kumoutuu.

Vesa Vuorela

Vuoden 2018 alusta alkaen tuulivoimalat kuuluvat voimalaitoksen kiinteistöveron piiriin. Jos kunta ottaa voimalaitoksen kiinteistöveron käyttöön, se saa olla korkeintaan olla 3,1 prosenttia. Näin ensimmäisenä vuonna yhdestä maatuulivoimalasta maksetaan kiinteistöveroa yli 23 000 euroa.
Vuoden 2018 alusta alkaen tuulivoimalat kuuluvat voimalaitoksen kiinteistöveron piiriin. Jos kunta ottaa voimalaitoksen kiinteistöveron käyttöön, se saa olla korkeintaan olla 3,1 prosenttia. Näin ensimmäisenä vuonna yhdestä maatuulivoimalasta maksetaan kiinteistöveroa yli 23 000 euroa.

Maakuntamme muissa tuulivoimahankkeissa on käynyt köpelösti.

Esimerkiksi 8—11 tuulivoimalan rakentamista suunniteltiin Laukunkankaalle Enonkosken ja Savonlinnan rajamaastoon.

— Suunnittelu jäi vaiheeseen, kun tuli erilaisia hankaluuksia vastaan. Valtuusto hylkäsi yleiskaavan. Lähialueiden asukkaat vastustivat, kertoo Etelä-Savon maakuntaliiton kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen.

Itäisessä Suomessa myös Puolustusvoimat ovat torpanneet tuulivoimahankkeita.
Suomen Tuulivoiman suunnitelma rakentaa yhdeksän tuulivoimalaa Savonrannan Syvälahteen tyssäsi Puolustusvoimien tutkiin. Joroisissa taas tuulipuisto ei edennyt edes suunnitteluvaiheeseen.

— Puolustusvoimat käyttää Joroisten lentokenttää ja varalaskualuetta Ilmavoimien harjoituksissa. Korkea rakentaminen kentän lähiympäristöön on rajoitettua.
TuuliSaimaa suunnitteli yhdeksän tuulivoimalan rakentamista Puumalaan. Yhtiö kuitenkin vetäytyi pois, koska näki hankkeelleen paremmat etenemismahdollisuudet muualla.

TuuliSaimaan ja UPM:n yhteisyritys VentusVis suunnitteli kolmea tuulivoimalaa Pelloksen tehdasalueelle, syväsataman eteläpuolelle ja Karpalolahden länsipuolelle. Suunnitelmasta luovuttiin.

Kaikesta huolimatta Nulpponen on toiveikas, että Etelä-Savoon saadaan vielä tuulimyllyjä. Tuulivoimayhdistys kannustaa Etelä-Savoa perustamaan tuulivoimaloita, sillä maakunnassa on ihan hyviä tuulia.

Tuotantotuki muualla maailmassa eri tavalla

Valtio maksaa sähkön tuottajalle tukea kohta uudella periaatteella. Hallituksen ehdotus uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä.

Ehdotuksen mukaiseen tarjouskilpailuun voi osallistua tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine-, aurinko- tai aaltovoimalan investointihankkeella. Uusiutuvien energiamuotojen tuleva tuki perustuu ”teknologianeutraaliin” tarjouskilpailutukseen.

— On epävarmaa, ehtiikö Niinimäen tuulivoimahanke mukaan kilpailutukseen, mutta Tornatorin teettämän selvityksen mukaan hankkeella on hyvät mahdollisuudet toteutua myös markkinaehtoisesti. Tuulivoima voi ihan hyvin pärjätä, Kukkonen sanoo.

Tarjouskilpailut on tarkoitus järjestää vuosina 2018–2019, joiden aikana tuotantoa kilpailutetaan yhteensä 2 terawattitunnin vuosituotannon edestä. Tukea saavien määrä jää siis hyvin pieneksi.

Kilpailun voittavat ne tarjoukset, joissa tukitarve on alhaisin. Sähkön tuottajalle maksettava tuki määräytyy tarjouksen, kolmen kuukauden tariffijakson aikana tuotetun sähkön määrän ja sähkön markkinahinnan keskiarvon perusteella. Tukiajan enimmäispituus on sama kuin nykyisessä syöttötariffijärjestelmässä eli 12 vuotta.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Anja Liukko kertoo, että Suomeen kaavailtu malli on poikkeuksellinen.

— Muualla maailmassa jokainen energialähde on yleensä omassa korissaan. Siihen on erittäin hyvät perustelut. Meillä taas kaikki uusiutuvat energialähteet ovat samassa korissa. Ainoastaan vesivoima on tällä hetkellä ulkona siitä.

Tarjouskilpailun lopputulosta on hankala ennustaa, kun kokemuksia vastaavasta ei ole, Liukko kommentoi.

— Tuulivoimahankkeita, jotka ovat kelvollisia osallistumaan tarjouskilpailuun, on paljon. Isot hankkeet pärjäävät kilpailussa todennäköisesti paremmin, koska niiden kustannukset jäävät suhteessa alhaisemmiksi.