Japanin mallista apua Mikkelin seudulle ja muille mökkikunnille? Jos kaksoiskuntalaisuus ei toteudu, hiluja voisi saada kotiseutulahjoituksilla

Ruralia-instituutti nostaa esiin kotipaikkatunteen merkityksen.

Lukas Pearsall, Lukas Pearsall

Mökkien käyttö ratkaisee niiden taloudellisen vaikutuksen mökkikunnissa. Ruralia-instituutti nostaa esiin mallin, jossa vapaa-ajan asukkaat voisivat lahjoituksin tukea mökkikuntansa kehitystä.
Mökkien käyttö ratkaisee niiden taloudellisen vaikutuksen mökkikunnissa. Ruralia-instituutti nostaa esiin mallin, jossa vapaa-ajan asukkaat voisivat lahjoituksin tukea mökkikuntansa kehitystä.

Aika ajoin esiin nostettu – ja yhtä usein haudattu – ajatus kaksoiskuntalaisuudesta ja mökkiläisistä mökkikuntiensa veronmaksajina saattaa olla pysyvästi toiveajattelua.

Uutta matoa koukkuun. Mikkelissä toimiva Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti väläyttää mallia, jolla vapaa-ajan asukkaat voisivat halutessaan varoillaan tukea mökkipaikkakuntien kehitystä ja hankkeita.

Kyseessä on Japanissa käytössä oleva kotiseutulahjoitus.

Ruralia-instituutti nostaa Japanin innovaation esiin tuoreessa raportissaan, jonka pääteema koskee Etelä-Savon vapaa-ajan asukkaiden taloudellista merkitystä.

Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen Ruralia-instituutista sanoo, että malli olisi sovellettuna mahdollinen aluekehityksen työkalu myös Suomeen.

Hyyryläinen oli mukana kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) työryhmässä, joka työnsä päätteeksi vajaa vuosi sitten totesi kaksoiskuntalaisuuden hankalaksi toteuttaa.

— Olisi pitänyt muuttaa satoja lakeja, ja oli myös tilastollisia ja perustuslaillisia ongelmia, kertaa Hyyryläinen.

— Lähdimme sitten tutkimaan muita malleja, ja Japanista löytyi valtiollinen lahjoitusjärjestelmä. Se antaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua myös harvaan asuttujen alueiden kehitykseen.

Järjestelmässä ihmiset verkkosivujen kautta lahjoittavat vapaaehtoisesti ja itse määrittelemänsä summan valitsemalleen kaupungille, kylälle tai maakunnalle. Vastalahjaksi he saavat paikallisen yrityksen tuotteen tai palvelun.

Japanissa lahjoitus on verovähennyskelpoinen 2 000 jenin eli noin 15 euron ylittävältä osalta.

Furusato noozei -nimisessä järjestelmässä lahjoittajien päämotiiveiksi ovat osoittautuneet vastalahjat, kehittämiskohteena olevat paikalliset asiat ja kotipaikkatunne.

Ruralia-instituutin tutkijoiden näkemyksen mukaan kotiseutulahjoitusjärjestelmässä olisi jäljittelemisen itu:

— Vahvana vapaa-ajan asumisen maakuntana Etelä-Savo todennäköisesti hyötyisi taloudellisesti, jos vastaava malli kehitettäisiin Suomen olosuhteisiin.

Japanissa raha liikkuu pieniin kuntiin päin

Toisaalta samanlaista järjestelmää ei pidetä tarkoituksenmukaisena tai mahdollisena kopioida Suomeen. Järjestelmään liittyy Japanissa poliittisia jännitteitä. Miljoonakaupunkien taloudesta päättävät tahot vastustavat järjestelmää, koska rahaa kulkeutuu järjestelmän kautta suurista kaupungeista pienempiin kaupunkeihin ja maaseudulle.

Järjestelmä on ollut käytössä 10 vuotta. Toissa vuonna sen valtakunnallisessa alustassa liikkui noin 2,1 miljardin euron rahaliikenne, mikä on Japanin talouden mittakaavassa suhteellisen pieni summa. Kiinnostus järjestelmää kohtaan kuitenkin kasvaa.

Portaaleilla esitellään mahdollisia lahjoituskohteita sekä vastalahjavaihtoehtoja. Hyyryläisen mukaan hyötyjiä olisi muitakin kuin kohteet ja lahjoittajat.

— Valtio saa vireytettyä alueiden elinvoimaa. Kunnat saavat valtakunnallista näkyvyyttä ja yritykset tuotteitaan näkyville.

— Uudet sovellukset tarjoavat uusia mahdollisuuksia valtion, kuntien, yritysten ja kansalaisten yhteistyöhön digitaalisilla alustoilla.

Vapaa-ajan asukkaista valtaosa muualta

Etenee lahjoitusmalli tai ei, vapaa-ajan asumisen taloudellinen merkitys Etelä-Savolle on suuri.

Instituutin tutkimuksen mukaan maakunnan ulkopuolella asuvien vapaa-ajan asukkaiden kulutuksen vaikutus on noin 157 miljoonaa euroa vuodessa. Maakunnan ulkopuolisten mökkiläisten osuus yksityisestä kulutuksesta on 7,5 prosenttia.

Mikkelin seutukunnalle kulutuksesta kohdistuu 96 miljoonaa euroa, Savonlinnan seutukunnalle 48 miljoonaa ja Pieksämäen seutukunnalle noin 12 miljoonaa euroa.

Mikkelin seudun mökeistä 72 prosenttia on muualla asuvien omistamia.

Jos käyttö kasvaa, ostot lisääntyvät miljoonilla

Tulevasta kehityksestä on laadittu kolme skenaariota vuoteen 2030 mennessä.

Realistisessa skenaariossa mökkien määrä yhä kasvaa, tosin kasvu hidastuu. Yöpymisvuorokaudet silti lisääntyvät. Kehitys johtaisi kulutuksen kasvuun 23 miljoonalla maakunnassa.

Optimistisessa skenaariossa mökkien määrä kasvaa nykytahtia, samoin yöpymiset. Kauppoihin ja muihin palveluiden tarjoajiin kohdistuisi 42 miljoonaa euroa suurempi rahojen käyttö.

Pessimistisessä skenaariossa mökkien määrä ja yöpymiset laskevat. Kulutuksesta leikkautuisi 13 miljoonaa euroa.

Vaikka realistinen vaihtoehto on nimetty myös todennäköiseksi, instituutti muistuttaa, ettei kasvu ole itsestään selvää, vaan palvelutarjonnan pitää mukautua vapaa-ajan asumisen muutoksiin.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat