Anna Koskela, 49, karsi ostoksensa minimiin — "Ei yhtään kuppia, kukkaruukkua tai tyynynpäällistä"

Ostolakkoilu on jo näkyvä ilmiö. Ostamisesta pidättäytyvät määräaikaisesti etenkin nuoret naiset, jotka välttelevät pikamuotia.

Henna Turunen

Anna Koskela, 49, karsi ostoksensa minimiin — "Ei yhtään kuppia, kukkaruukkua tai tyynynpäällistä"

Grilli, riisikeitin, tyyny ja tietokone. Siinä ovat suunnilleen ne kodin tavarat, jotka Anna Koskela on ostanut huhtikuun alun jälkeen. Nekin hankittiin vanhojen tilalle tavaroiden rikkoutumisen tai niiden huonokuntoisuuden takia.

Oululainen Koskela, 49, aloitti ostolakon pysäyttääkseen tavaroiden kertymisen.

— Katselin kotona kaappeja ja kellarin varastoja, ja tuli fiilis, että tavaraa on aivan liikaa. Se sattui vaiheeseen, jossa siirryttiin talvivaatteista ja talven harrastusvälineistä kevääseen ja kesään.

— Siinä hetkessä päätin, että nyt loppuu kaiken turhan ostaminen.

Tilanne ei ollut erityisen paha. Nelihenkisessä perheessä tavaraa ei ollut kaaokseksi asti, vaan muiden silmissä todennäköisesti ihan normaali määrä.

— Olemme muuttaneet monta kertaa, ja joka muutossa tavaraa on laitettu kiertoon. Silti tavaraa vain kertyy, Koskela päivittelee.

Koskela sanoo olleensa vastuullinen ostaja jo aiemminkin. Huhtikuussa alkoi kuitenkin vaihe, jossa ostokset karsittiin minimiin.

— Ei yhtään kuppia, kukkaruukkua tai tyynynpäällistä. Ne ovat juuri niitä tyypillisiä heräteostoksia, joita hankitaan mielen hyvikkeeksi.

Ruokaa saa tietenkin ostaa, samoin kemikaali- ja hygieniatuotteita loppuneiden purkkien tilalle. Myös perheen kahden teinipojan vaatteet ja harrastusvälineet on jätetty ostolakon ulkopuolelle.

Muita lievennyksiä, kuten yhden uuden vaatteen sallimista kuukaudessa, Koskela ei tehnyt.

— Sehän tarkoittaisi, että vuoden lopussa olisi kaksitoista rytkyä enemmän.

Hän ei myöskään ole laittanut ostolakolle määräaikaa.

— Päätin, että katson, miten se sujuu. Miksei lakossa voisi olla vaikka loppuelämän?

Anna Koskelan kotialbumi

Anna Koskela halusi pysäyttää tavaroiden kertymisen kotiinsa.
Anna Koskela halusi pysäyttää tavaroiden kertymisen kotiinsa.

Huoli ympäristöstä ajaa ostolakkoon

Määräaikaisista ostolakoista on tullut yksi tämän ajan ilmiöistä. Ihmisiä ahdistavat tavaran määrä ja huoli ympäristöstä, joten yksi tapa kiinnittää huomiota omaan kuluttamiseen on olla ostamatta mitään esimerkiksi tiettynä ajanjaksona tai ainakin rajoittaa ostamistaan.

— Kyse on näkyvästä ilmiöstä mutta ei valtavirtailmiöstä. Se on näkyvä haasteilmiö, joka voi jossain määrin valtavirtaistua ja sitä kautta muuttaa kulutustottumuksia, toteaa Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme.

Ostolakkoilun pääsyitä ovat Halmeen mukaan huoli ympäristöstä ja ilmastoahdistus.

Ostolakkoilijat ovat usein nuoria naisia, jotka vastustavat etenkin pikamuotia. Ostolakko voi tarkoittaa sitä, ettei osta uusia vaatteita vuoteen tai että ostaa vain kirpputorilta.

Vahvistusta näkemyksilleen lakkoilijat saavat omissa sosiaalisen median ryhmissään.

— He eivät ole enää yksittäistapauksia vaan voivat tuntea kuuluvansa joukkoon, Halme näkee.

Vaikka ostolakkoilu on näkyvä ilmiö, se ei vielä isossa mitassa ole muuttanut kuluttamista.

— Jos katsoo tilastoja, niin esimerkiksi vaatteiden myyntimäärät ovat kasvaneet, sanoo Eettisen kaupan puolesta ry:n vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme.

Ostolakko on usein määräaikainen

Monille ostolakoille on tyypillistä niiden määräaikaisuus.

— Kokeillaan ja fiilistellään tietty aika, miltä tuntuu olla ostamatta. Samantyyppistä projektimaisuutta on nähtävissä esimerkiksi tipattomassa tammikuussa ja lihattomassa lokakuussa, sanoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell.

Ostolakko on hyvä testi, jos epäilee oman kuluttamisen lähteneen lapasesta.

— Se tekee oman ostoskäyttäytymisen näkyväksi samaan tapaan kuin esimerkiksi ostospäiväkirjan pitäminen, Lumme vinkkaa.

Ostolakko on myös hyvä tapa hillitä tavaramäärän kasvua. Monelle voi olla helpompaa olla ostamatta uutta kuin luopua vanhasta tavarasta, johon saattaa liittyä muistoja.

Ostolakon etuna on tietysti myös rahan säästyminen. Osa lakkoilijoista kertoo, että myös aikaa jää enemmän, kun ajatukset eivät pyöri ostamisen ympärillä.

Karkkilakkoon verrattuna ostolakko on paljon helpompi. — Anna Koskela

Ostolakko voi myös auttaa erottamaan, ohjaako omaa ostoskäyttäytymistä tarve vai halu.

— Tässä suhteessa ostolakot toimivat erinomaisena harjoituksena. Kun kysyn itseltäni, tarvitsenko jotain, vastaus on useimmiten: en, mutta haluan, Lumme toteaa.

Ostolakkoihin ryhdytään myös eettisistä syistä. Halutaan esimerkiksi boikotoida yritystä, joka käyttää lapsityövoimaa tai loukkaa ihmisoikeuksia. Tilastoja tällaisista lakkoilijoista ei ole.

— Se ei ole kovin järjestäytynyttä, vaan enemmänkin yksittäisten kuluttajien päätöksiä yksittäisten uutisten perusteella, Beurling-Pomoell näkee.

Ostolakkoja ovat myös viime perjantaina vietetyn Älä osta mitään -päivän kaltaiset tempaukset. Se haastaa kokeilemaan ostolakkoa yhden päivän ajan.

Uusi villakangastakki löytyi miehen kaapista

Anna Koskelan tavoitteena ei ole erityisesti säästää rahaa vaan pyrkiä rajoittamaan turhaa shoppailua ja tavaroiden kertymistä nurkkiin.

Varsinaisesti rahaa ei olekaan säästynyt, mutta sitä on ollut käytettävissä enemmän esimerkiksi matkailuun. Syksylle osui myös yksi iso ostos — uusi tietokone vanhan "sekoilevan" tilalle.

Pari vaate- ja kenkähankintaa Koskela on tehnyt puhkikuluneiden tilalle. Toisaalta katse on kääntynyt myös uudenlaisiin ratkaisuihin.

— Minulla on ikivanha villakangastakki, joka alkaa olla entinen. Olin miettinyt, pärjäänkö pelkällä toppatakilla, kunnes kerran kellarissa katse osui miehen villakangastakkiin. Luvan saatuani se muutti omaan vaatekaappiini.

Koskelan ostolakon vaikein paikka ei liity arjen heräteostoksiin vaan matkailuun. Koskela on himomatkailija, jonka tapana on ollut ostaa lähes jokaisesta uudesta kaupungista jääkaappimagneetti.

— Meillä on niitä jo kaksi jääkaapin ovea täynnä. Ne ovat aivan turhaa krääsää, mutta niiden ostamatta jättämisestä olen saanut melkein vieroitusoireita.

Ostolakko on sujunut Koskelan mukaan hyvin. Mikään tavara ei ole jäänyt pyörimään alitajuntaan. Tavaroiden katselu kaupoissa tai nettisivuilla ei ahdista.

Edes lähestyvä joulu ei aiheuta sydämentykytyksiä. Lapset toivovat etupäässä rahaa ja Netflixin kaltaisia palveluja, eikä aikuisten kesken ole ennenkään vaihdettu lahjoja.

Koskela ei koe luopuneensa mistään eikä halua palata vanhoihin tapoihinsa.

— Karkkilakkoon verrattuna ostolakko on paljon helpompi.

Näin voit toimia vastuullisemmin

Vastuullinen kuluttaja voi olla monella muullakin tavalla kuin ostolakkoilemalla. Eettisen kaupan puolesta ry:n vastuullisuusasiantuntija Maija Lumme listaa muutamia asioita, joilla pääsee hyvään alkuun.

Tunnista tarve: Osta vain tarpeeseen. Mieti vaikka yön yli, onko tarve todellinen. Jos kyse on aidosta tarpeesta, pohdi seuraavaksi, voisitko ostaa tuotteen käytettynä. Jos ostat uutena, mieti, millaista yritystoimintaa haluat tukea.

Ole aktiivinen: Kysy yrityksiltä tuotteista ja kerro kiinnostuksestasi vastuullisuuteen. Jos vastuullisesti tuotetuille tuotteille on riittävästi kysyntää, tarjontakin lisääntyy. Aktiivinen voit olla myös järjestötoiminnan kautta. Jäsenmaksut ovat yksi tapa, mutta kansalaisjärjestöt tarjoavat myös mahdollisuuden oppia ja toimia yhdessä.

Tee itse: Tuunaa vaatteita omannäköisiksesi ja suosi kierrätyskankaita, jos teet uusia vaatteita. Myös esimerkiksi pesuaineita voi valmistaa itse.

Vaihda tavaroita: Pistä kaveriporukalla pystyyn vaatteiden vaihtotalkoot. Näin pikkujouluaikana juhlien teemana voisivat olla kierrätyslahjat. Joululahjakin voi olla käytetty.

Etene omaan tahtiin: Vastuullisuuden ei tarvitse olla raskasta tai tuomitsevaa, eikä kenenkään elämää ole tarkoitus pilata.

Uusimmat uutiset