Ese aikoo myydä paljon biokaasua — Haukivuorella laitteisiin menee vielä pari miljoonaa, ja liikennepolttoainetta valmistuu tammikuussa

Mikkelin kaupungin omistaman energiayhtiön tulos heikkeni edellisvuodesta.

Mikko Kontti

Mikkelin kaupungilla on puolen tusinaa kaasuautoa, laskeskeli kaupunginjohtaja Timo Halonen (oik.). Etelä-Savon Energialla on kahdeksan, ja hallituksen puheenjohtaja Heikki Nykänen sanoo yhtiön pyrkivän siihen, että biokaasusta tulee konsernin autojen pääpolttoaine.
Mikkelin kaupungilla on puolen tusinaa kaasuautoa, laskeskeli kaupunginjohtaja Timo Halonen (oik.). Etelä-Savon Energialla on kahdeksan, ja hallituksen puheenjohtaja Heikki Nykänen sanoo yhtiön pyrkivän siihen, että biokaasusta tulee konsernin autojen pääpolttoaine.

Etelä-Savon Energia Oy (Ese) uskoo kaasuautojen yleistyvän ja satsaa polttoaineen myynnin liiketoimintaan.

Toimitusjohtaja Erkki Karppanen sanoo Esen uudistavan Graanin jakeluaseman sekä rakentavan uuden ison aseman Mikkeliin. Tarkempaa paikkaa ei vielä kerrota.

— Biokaasun kysyntä on kasvanut, ja sen käyttö yleistyy myös raskaassa liikenteessä, jolle sähköautoilun akkuteknologia on liian kallista, ennakoi Karppanen.

Kaasutankkausasemat Graanissa ja Haukivuorella ovat tänä vuonna siirtyneet Esen omistukseen.

Esellä on jakelijan rooli. Kaasua maatalouden sivuvirroista tuottaa tytäryhtiö Biohauki Haukivuorella mutta toistaiseksi vain lämmitystarpeisiin.

Toisen mikkeliläisen laitoksen Biosairilan on määrä valmistua ensi vuonna.

Konkurssi hidastanut liiketoimintaa

Biohauen tuotantoa on jarruttanut laitostoimittaja Bio-GTS:n konkurssi.

Karppanen ja Biohauen toimitusjohtaja Heikki Nykänen laskevat, että laitteita pitää uudistaa vielä noin 1,8 miljoonan arvosta, jotta metaanipitoisuus saadaan tarpeeksi korkealle liikennepolttoaineen tarpeisiin.

Mikkeliläistä biokaasua asemille saadaan näillä näkymin ensi tammikuussa. Nyt Graaniin tuodaan biokaasua muualta.

Lisäinvestointien tarve nostaa Biohauen laitoksen hinnan lähelle viittä miljoonaa, jonka se Karppasen mukaan olisi maksanut Keski-Euroopasta hankittuna. Hän sanoo, että kotimaista Bio-GTS:n ratkaisua ei aikoinaan voinut sivuuttaa, vaikka se nykytiedolla konkurssin vuoksi olisi ollut järkevää.

Esen johto kertoi biokaasuun liittyvistä suunnitelmista yhtiön tulosjulkistuksen yhteydessä.

Ese on Mikkelin kaupungin omistama. Kaupunginjohtaja Timo Halonen pitää hyvänä sitä, että Ese kaasuliiketoiminnan kasvukivuista huolimatta edistää puhtaan energian tuotantoa ja torjuu ilmastonmuutosta.

— Mahdollista on, että esimerkiksi seuraavassa joukkoliikenteen kilpailutuksessa edellytämme biokaasun käyttöä, vaikka se vaatii liikennöitsijältä isoja investointeja, väläyttää Halonen.

Turpeen vähentämisessä vielä suunnittelemista

Ese-konsernin tulos heikkeni edellisvuodesta. Se johtui pitkälti kahden miljoonan euron poistoista Pursialan voimalaitokseen tehdyistä investoinneista. Kaupungille yhtiö tulouttaa kahden miljoonan osingot.

Karppanen sanoo operatiivisen toiminnan onnistuneen hyvin, vaikka voimalaitoksen tuotantoa alkuvuonna haittasi edellisen kesän jäljiltä kostea polttoaine.

Pursiala polttaa enimmäkseen puuta, ja 20 prosenttia on turvetta.

Strategiaan on kirjattu luopuminen turpeen käytöstä vuoteen 2035 mennessä. Karppanen sanoo, että Ese ja monet muut yhtiöt kohtaavat huoltovarmuuteen liittyvän ongelman, jos turveteollisuus ajetaan maassa alas.

— Turve on huoltovarmuuspolttoaine, ja sille pitää löytää korvaava kustannustehokas tapa. Voi tulla vuosia, jolloin metsähaketta ei kerry riittävästi, eikä haketta voi varastoida pitkiä aikoja.

Turpeesta luopumisen linjauksen toteuttamistavasta Ese on aloittanut selvitystyön.

Kaukolämmön myyntiluvut pysyivät ennallaan. Sähkön myynti väheni, koska vähittäismyynti siirtyi viime vuonna Lumme Energialle. Lumpeen osakkeet Ese on sittemmin myynyt Suur-Savon Sähkölle, millä on tulosvaikutusta tälle vuodelle.

Esen liikevaihto viime vuonna oli 47,1 miljoonaa euroa (48,4 miljoonaa vuonna 2017) ja liikevoitto 4,0 miljoonaa (6,8).