Ruoka ei ole koskaan ollut niin halpaa kuin nyt, sanoo Keskon pääjohtaja Mikko Helander 

Keskon pääjohtaja Mikko Helander keskittäisi elintarvikealaa nykyistä isompiin yhtiöihin. Mallia hän ottaisi metsäteollisuudesta.

Marleena Liikkanen

Mikko Helander mökkeilee Mikkelin seudulla.
Mikko Helander mökkeilee Mikkelin seudulla.

Ruuan hinta nousee. Keskon ja K-ryhmän pääjohtaja Mikko Helander sanoo kaupan halpuutukseksi kutsutun ruuan hinnan laskun olleen ohimenevä globaali ilmiö. Ruuan hintaa laskivat kiristynyt kilpailu ja otolliset olosuhteet.

— Energian hinta laski, ja oli hyvät sadot.

Nyt tilanne on toinen. Energian hinta nousee, ja ilmastonmuutos heikentää satonäkymiä. Väestön kasvu ja vaurastuminen lisäävät ruuan kysyntää.

— Pitkässä juoksussa ruoka pikemmin kallistuu kuin halpenee.

Monelle kaupassakävijälle ruoka on hyvinkin halpaa. Helander sanoo, että keskiverto suomalainen käyttää ruokaan kymmenyksen käyttövaroistaan. Hän muistelee, että osuus oli puolet 1960-luvulla.

— Suhteessa keskimääräisiin käyttövaroihin ruoka ei ole ollut näin halpaa koskaan.

Ylemmän hintaluokan ruoka kiinnostaa

Ilmassa on merkkejä siitä, että ruokakaupan kassalle liikenisi nykyistä enemmän rahaa. Ruokailuun kohdistuvat huomio ja arvostus nousevat, ja luomu- ja lähiruoka kiinnostavat yhä enemmän lisähinnastaan huolimatta.

Helanderin mielestä kotimaisesta ruuasta pitäisikin maksaa nykyistä enemmän ja eron halvimpiin tuotteisiin olla nykyistä selvempi. Ratkaisuksi hän tarjoaa ruokatuotteiden brändäämistä. Esimerkkeinä hyvistä ja hyvin brändätyistä elintarvikkeista hän nostaa Fazerin ja Valion. Ne menevät kaupaksi paremmalla hinnalla kuin ulkomaiset kilpailijat.

— Mutta näitä on liian vähän.

Suhteessa keskimääräisiin käyttövaroihin ruoka ei ole ollut näin halpaa koskaan. — Mikko Helander

Helander näkee tarvetta kotimaisen elintarvikeketjun rakennemuutokselle. Hän korvaisi pirstaleisen toimijajoukon isoilla yhtiöillä, jotka pystyvät panostamaan tuotekehitykseen ja brändäykseen. Helander on entinen metsäteollisuusjohtaja ja viittaa harvalukuisiin isoihin yhtiöihin siirtymiseen, joka metsäpuolella on jo takana.

Hän muistuttaa, että suomalainen ruoka kilpailee globaalisti. Se tarkoittaa, että ruokakaupan alalla kilpailu on kiristynyt, mikä tietää kuluttajalle edullisia hintoja. Toisaalta se tarkoittaa, että kauppa maksaa hankinnoistaan entistä vähemmän. Se kiukuttaa ruokaketjun päässä olevia toimeentulostaan huolestuneita maataloustuottajia.

Syyttelystä kannattaisi siirtyä yhteistyöhön

Yksi esimerkki kaupan ja maatalouden välisestä hintakipuilusta on uusi elintarvikemarkkinalaki. Syksyllä eduskuntakäsittelyyn tulevan lain tavoite on lisätä kaupankäynnin reiluutta ruokaketjussa. Niin Suomessa kuin monissa muissa maissa maanviljelijät kokevat itsensä altavastaajiksi ja isojen kauppaketjujen sanelevan ehtoja.

Niin Kesko kuin muut kaupan ja teollisuuden toimijat suhtautuvat lakiuudistukseen pääosin kriittisesti.

— Laki ei nosta ruuan arvostusta ja hintaa, Mikko Helander sanoo.

Helander sanoo, että ruokaketjun osapuolet ovat käyttäneet paljon energiaa toistensa syyttelyyn.

— Sen sijaan yhteistyöllä pitäisi parantaa ruuan arvostusta.

Suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus on tärkeä Keskollekin. Kotimainen ruoka on sille keskeinen erottautumis- ja kilpailuvaltti markkinoilla.

Helander patistaa maanviljelijöitä, elintarviketeollisuutta ja kauppaa yhteiseen rintamaan, sillä he kaikki hyötyisivät ruuasta saatavan hinnan noususta. Korkeampaan hintaan taas tarvitaan enemmän arvostusta, jotta kuluttaja hyväksyy isomman hintalapun kuin tuontitavarassa ja halpamerkeissä.

Viisi kysymystä Mikko Helanderille

1 | Liiketoiminta Venäjällä?

— Olemme myyneet kaikki liiketoiminnot Venäjällä. Rautakaupat tekivät jonkinlaista tulosta, mutta pääomalle ei saatu riittävää tuottoa, emmekä nähneet, että tilanne muuttuisi riittävästi.

2 | Ruuan verkkokauppa Kiinassa?

— Aloite tuli (kiinalaiselta verkkokaupalta) Alibabalta, ja lähdimme siihen start up -hengessä. Tavoitteet ovat täyttyneet, ja opimme koko ajan. Se ei ole, eikä tule olemaan iso bisnes. Se on kuitenkin suomalaisille tuottajille kanava Kiinan markkinoille. Sinne menee esimerkiksi Pauligin kahvia, Fazerin tuotteita, myslejä ja marjapohjaisia tuotteita. Puhtaus ja terveellisyys kiinnostavat keskiluokkaisia ja varakkaita kiinalaisia.

3 | Ruuan verkkokauppa Suomessa?

— Se on kehittynyt hitaasti, sillä kauppa ei ole tuonut riittävän hyviä palveluita. Me olemme laajentamassa kansallista Citymarkettien yhteydessä toimivaa verkkokauppaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Valikoimassa on jopa 30 000 nimikettä, ja kuljetuksen saa haluttuna aikana. Uskon, että se tulee Lappeenrantaankin. Kun on hyvä valikoima ja palvelu toimii, kuluttajia kiinnostaa ajan säästö, ja moni on valmis siitä maksamaan.

4 | Lähikauppojen tulevaisuus?

— Suomen Lähikaupan ostoon liittyvät toimet on nyt tehty. Meille tuli noin 550 Siwaa ja Valintataloa, ja niistä on pidetty 380. Tarkastelemme kauppaverkostoa koko ajan kriittisesti. Kauppapaikkoja poistuu ja uusia tulee, mutta lukumäärään ei suunnitella merkittävää muutosta. Lähikaupat tukevat Citymarketteja.

5 | Sähköautojen latauspaikat?

— Koko maan kattava nopea latausverkosto ei ole suuri bisnes, mutta sen rakentaminen kauppapaikkojen yhteyteen tukee konsernin sähköautomyyntiä ja lisää käyntejä ruoka- ja rautakaupoissa. Se, että jokainen sähköautoilija hankkisi latauspaikan kotiinsa, on tehotonta. Se olisi sama kuin jokaisella autoilijalla olisi oma bensapumppu. Kun tekniikka kehittyy, auton 500 kilometrin toimintamatkasta saa ladattua 80 prosenttia 45 minuutissa. Se on normaali kauppa-asiointiaika.

Kesko

Suomalainen kaupan alan pörssiyhtiö.

Toimii myös Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Valko-Venäjällä.

Noin 1 600 kauppaa, koko K-ryhmässä noin 42 000 työntekijää.

Liikevaihto viime vuonna noin 11 miljardia euroa.

Noin puolet liikevaihdosta ruokakaupasta, 40 prosenttia rautakaupasta ja 10 prosenttia autokaupasta.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat