Etelä-Savon kasvulle olisi pohja — Talousvaikuttajat Rehn ja Ritakallio kannustavat ottamaan vahvuuksista kaiken irti

Yleisen talouskasvun siivellä maakunnat voivat pärjätä.

Jaakko Avikainen

Suur-Savon Osuuspankin järjestämän seminaarin yhteydessä Olli Rehn ja Timo Ritakallio arvioivat yleistä talouskehitystä.
Suur-Savon Osuuspankin järjestämän seminaarin yhteydessä Olli Rehn ja Timo Ritakallio arvioivat yleistä talouskehitystä.

Pääjohtajat Olli Rehn ja Timo Ritakallio uskovat Etelä-Savon pärjäävän, vaikka pientä maakuntaa kiusaa väestökato.

Suomen Pankkia johtava Rehn ja Osuuspankkiryhmää luotsaava Ritakallio arvioivat Suur-Savon Osuuspankin seminaarin yhteydessä Mikkelin Mikaelissa maakunnan kasvun ja menestyksen mahdollisuuksia. He totesivat kehitysnäkymien kulkevan yleisen talouskehityksen mukaan — paikallisilla vahvuuksilla höystettynä.

Rehn totesi vihreän kullan, nykyiseltä nimeltään biotalous, edesauttavan Etelä-Savon kasvua. Myös matkailuun voi Rehnin mukaan luottaa.

— Matkailussa on mahdollista ottaa samanlaisia askeleita eteenpäin kuin Lapissa. Kun turistit saa tänne, he tulevat yleensä uudestaan.

— Ei ole vain yhtä kaavaa siihen, millä maakunnat menestyvät. Perinteisen teollisuuden merkityksestä on lukuisia esimerkkejä. Vahva teollisuustuotanto synnyttää rinnalleen palveluita, sanoo mikkeliläislähtöinen Rehn.

Syntyjään satakuntalainen Ritakallio on johtanut Op-ryhmää puolisen vuotta. Etelä-Savoon hän kertoo tutustuneensa Suur-Savon osuuspankkilaisten kesäpäivillä, ja vaikutelmaksi jäi, että maakunnasta löytyy paljon menestyviä yrityksiä.

Toisaalta Ritakallio sanoo Savonlinnan seudun kärsineen opettajankoulutuksen loppumisesta. Ritakallio arvioi, että elinkeinoelämän kehittymisessä on eroja maakunnittain. Kaupungistumisen ja väestön siirtymisen reunoilta keskustoihin jatkuu.

— Luontoarvoja pitäisin esillä. Niitä tulevaisuuden ihminen arvostaa yhä enemmän.

Riitelyn on loputtava

Tilaisuuden avannut Suur-Savon Osuuspankin toimitusjohtaja Jari Himanen kertoi väestöpaon ja yritysten kasvuhalujen vähenemisen olevan hankala yhdistelmä.

— Yritysten kasvu on jäänyt jälkeen muista maakunnista. Omavaraisuusaste on kuitenkin yhtä hyvä kuin keskimäärin muualla, joten kasvulle olisi vahva pohja, arvioi Himanen.

— Keskinäinen riitely pitää lopettaa. Muuten maakunta häviää kartalta.

Seminaariosuudessa Rehn kertasi Suomen Pankin ennusteet Suomen talouden kasvusta, joka tänä vuonna on lähellä kolmea prosenttia ja pysyisi kahden tuntumassa kaksi seuraavaa vuotta.

— Suomi on päässyt kasvuvauhtiin mukaan. Osin kyse on kansainvälisistä suhdanteista, osin kotimaisista talouspoliittisista päätöksistä.

Rehnin mukaan työttömyys on likimain rakennetyöttömyyden tasolla ja työvoimakustannukset suhteessa kilpailijamaihin ovat laskeneet. Kasvun jatkumisen uhka muodostuu kauppasodasta, ja itäsuomalaisittain huolta voi kantaa myös Venäjän talouden laimeasta kasvusta.

Korkokehitystä Rehn ei pankin nimissä arvioinut mutta summasi markkinaodotuksia. Niiden mukaan matalien korkojen aika jatkuisi läpi kesän 2019 ja vuoden lopulla voitaisiin nähdä nousua.

Ritakallion arvio talouden kasvusta on samansuuntainen ja koroistakin lähes samanlainen.

— Korkoliikkeet voivat tullessaan olla nopeita. Varmaa on, että jonain päivänä korot ovat normaalilla tasolla.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat