Kuivuus ja hyönteistuhot Keski-Euroopassa heijastuvat puukauppaan Etelä-Savossa — "Vähän ovat nyt kypärät kallellaan"

Tammi-elokuun myyntimäärä lähes neljänneksen viime vuotta pienempi.

Kai Skyttä

Tukkipuusta maksettava hinta on vuoden aikana laskenut, kuitupuun pysynyt suunnilleen ennallaan.
Tukkipuusta maksettava hinta on vuoden aikana laskenut, kuitupuun pysynyt suunnilleen ennallaan.

Puukauppa näyttää ottavan reippaasti takapakkia viime vuoteen nähden.

Puumarkkinoiden tilaa metsänomistajien näkökulmasta arvioivan MTK Metsälinjan kenttäjohtaja Timo Leskinen sanoo, että moneen syksyyn ei ole nähty näin vähäisiä myyntimääriä.

Yleensä kesäloma-ajan jälkeisinä viikkoina kauppa vauhdittuu.

— Vähän ovat nyt kypärät kallellaan, arvioi Leskinen puumarkkinoiden tunnelmia.

— Etelä-Savossa tammi-elokuun myyntimäärä oli 2,5 miljoonaa kuutiota, ja viime vuoden vastaavana aikana määrä oli 3,3 miljoonaa kuutiota.

Noin 23 prosentin lasku selittyy osin sillä, että vertailukohtana viime vuosi oli vilkas. Leskisen mukaan silti myös toissa vuodesta on jääty jälkeen.

Tukin sahaus on vähentynyt

Puunostoista osa jää pystyyn myöhemmin hakattavaksi, ja Leskinen arvioikin teollisuudella olevan vahvat raaka-ainevarannot. Hän myös arvioi teollisuudessa etenkin sahayritysten tuotteiden markkinoiden heikentyneen.

— Tukin sahaus on vähentynyt, eivätkä vientimarkkinat vedä entiseen tapaan.

— Markkinoita painavat Keski-Euroopan hyönteistuhot ja kuivuus. Niiden vuoksi sahausmäärät siellä ovat kasvaneet, ja tämä heikentää suomalaisen sahatavaran tilannetta.

— Kotimaan puumarkkinoita häiritsevät myös kasvavat tuontipuun määrät. Ne ovat lisääntyneet vuodessa lähes 40 prosenttia.

Tukkipuun hintataso on heikentynyt noin 10 prosenttia vuoden takaisesta.

Sellu- ja paperiteollisuudella menee Leskisen arvion mukaan paremmin.

— Kuitupuun käyttömäärät ovat teollisuudessa säilyneet korkealla tasolla, ja puun kysyntä painottuu kuituun. Sen hinta on pysynyt melko vakaana.

Leskinen kuitenkin korostaa, että tukin hinnalla on kuitua suurempi merkitys valtaosalle metsänomistajia.

Läpimittavaatimuksen muutos ei osunut Mikkeliin

Hämmentäväksi Leskinen luonnehtii metsäyhtiö Stora Enson ilmoitusta korottaa havutukkien minimilatvaläpimittoja.

Muutos siirtää hakkuukohteissa tukkipuuta kuitupuupinoon. Leskinen laskee, että leikkaava vaikutus metsänomistajan kantorahakertymään on korkeimmillaan harvennushakkuissa, 15–25 prosenttia.

Laatuvaatimuksen kiristäminen on kohdistettu vain Itä-Suomen hankinta-alueeseen. Etelä-Savosta Mikkelin seutu kuuluu eteläiseen alueeseen, Savonlinna itään.

Stora Enson ostoista vastaavat ovat perustelleet Maaseudun Tulevaisuudelle muutosta juuri sahateollisuuden ongelmilla. Yhtiö on aiemmin ilmoittanut tuotannon rajoituksista useilla itäsuomalaisilla tuotantolaitoksilla.

Puumarkkinoiden tämänhetkiseksi erityispiirteeksi Leskinen nostaa ostajien isot erot sopimusehdoissa. Yhtiöitä nimeämättä hän toteaa, että sopimusten kääntöpuoliin saattaa olla kirjattuna oikeuksia muuttaa sopimusta yksipuolisesti tai oikeuksia, jotka muuten yllättävät myyjän.

— Tässä markkinatilanteessa on erityisen tärkeää kilpailuttaa leimikot ja huomioida tarjousten vertailussa hinnan lisäksi tukinkatkonta sekä yleiset sopimusehdot.