Kiipeilyseinä sopii noviisille ja kokeneellekin — Saimaa-stadiumille toivotaan lisää kävijöitä

Saimaa-stadiumille valmistunut kiipeilyseinä on huima parannus harjoitusolosuhteisiin. Kiipeilyn harrastus on kasvanut tasaisesti vuosikymmeniä.

Jaakko Avikainen, Jaakko Avikainen

 Mikkeliläinen Mikko Haataja kiipesi ylös Saimaa-stadiumin uudella kiipeilyseinällä. Antti Liukkonen varmisti.
 Mikkeliläinen Mikko Haataja kiipesi ylös Saimaa-stadiumin uudella kiipeilyseinällä. Antti Liukkonen varmisti.

Helpoimmat reitit eivät ole sen vaikeampia kuin tikapuiden kiipeäminen, suomalaisen kiipeilyn ”kummisetä”, helsinkiläinen kiipeily-yrittäjä Henrik Suihkonen toteaa.

Saimaa-stadiumiin valmistunut kiipeilyseinä parantaa merkittävästi lajin olosuhteita Mikkelin seudulla.

Aiemmin harjoituskäytössä on ollut jäähallin pienehkö seinä.

— Käytännössä lähin seinä on ollut Jyväskylässä ja sekin on rakennettu 1990-luvun alussa. Tällä seinällä kiipeily on myös hauskanpitoa, eikä vain harjoittelua, mikkeliläinen kiipeilijä Antti Liukkonen kehuu.

Stadiumin kiipeilyseinällä on korkeutta 12 metriä ja leveyttä noin 30 metriä, joten seinän koko mahdollistaa erilaisten reittien ja vaativuustasojen rakentamisen. Reittejä on kaikkiaan 15. Reitit on merkitty eri väreillä, joten ne on helppo erottaa seinästä.

Neljä helpointa kiipeilyreittiä on varustettu automaattivarmistimin, joten ne sopivat ensikertalaisillekin. Vaikeusasteet ovat vasta-alkajasta vaativaan harrastajaan.

— Kiipeilyn vaikeusastetaulukolla helpoimmat reitit ovat numeroltaan nelonen ja vaativimmat 7B. Vaikein kiipeilyreitti on luokaltaan 9B, havainnollistaa Suihkonen.

— Kun olet päässyt keltaisella merkityn reitin ylös, olet jo kansallisen tason kiipeilijä. Seinä on jo sen kokoinen, että todella haastavien reittien rakentaminen on mahdollista, Suihkonen jatkaa.

Kurssilta varmistuskortti

Liiallinen vaikeus ei kuitenkaan ole tavoitteena, sillä seinä on avoinna kaikille monitoimihallissa liikkuville. Kiinnostuneille on järjesteillä myös kursseja, joita vetää Suomen nuoriso-opiston rehtori Jukka Tammisuo.

— Ensimmäinen askel on käydä kurssi, jonka päätteeksi saa varmistuskortin, eli voi pitää varmistusnarua, Tammisuo selventää.

Saimaa-stadiumin toimitusjohtaja Timo Welsby odottaa seinän tuovan lisää kävijöitä.

— Seinä on hyvä. Täällä käyvät varmasti jossain vaiheessa kaikki Suomen kiipeilijät. Etelä-Savossa on paljon ulkokiipeilypaikkoja ja niissä kävijöitä, Welsby pohtii.

Kiipeilyseinää on tarkoitus markkinoida myös yritysten tyky-päiviä varten.

— Kiipeilyssä on kyse itseluottamuksesta ja myös luottamuksesta tiimikaveriin, joka pitää kiinni varmistuksesta, Tammisuo toteaa.

Kiipeilyn harrastus on Suomessa vakaassa kasvussa. Varmistuskortteja on Suihkosen mukaan jaettu noin 20 000.

— Kiipeily on lajina kasvanut tasaisesti koko ajan, joten trendilajista ei voi puhua, yli 30 vuotta kiipeilyä harrastanut Suihkonen kertoo.

Helsingissä sijaitsevassa kiipeilyareenassa, jonka toiminassa Suihkonen on mukana, vuosittainen kävijämäärä on noin 170 000. Nousujen määrä on kymmenkertainen.

Urheilukiipeily hyväksyttiin myös Tokion olympialaisiin. Urheilukiipeily eriytyi vuorikiipeilystä 1980-luvulla, mutta tekniikaltaan lajit ovat osin yhteneväisiä edelleen.

— Vuorikiipeilyssä käytetään paljon urheilukiipeilyn tekniikkaa, Suihkonen toteaa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet